Perjantaina kävästiin Liisan ja Millan kanssa katsastamassa 3v. sekä hiukan pyörimässä muuallakin.
Sain illalla itseni innostumaan esteistä, en edes muista millon oisin viimeksi hypellyt. Jesse nosteli puomeja,piti hyvän treenin ja Juuso oli kameran kanssa ottamassa muutaman todistusaineiston. Ja nyt oli fiilistä mukana <3 Jes.
Lauantaina kuninkaallisiin uudelleen, nyt kuskaan tyttöjä hyppäämään.
Vähän jännitti nähdä ihmisiä,jotka saattavat tulla kyselemään kuulumisia, vaikea paikka itselleni edelleen. Sain pidettyä itseni koossa, vaikka tunne sisällä oli kuin joku oisi kääntänyt puukkoa haavassa ja se olisi lähtenyt uudelleen vuotamaan.
Tytöt hyppäsivät hienosti toiset aluetason kisansa ja nyt derbykentällä ison yleisön edessä. Olisi pitänyt osata iloita enemmän Annan sijoituksesta!!
Koulukisoja en pystynyt menee seuraamaan,kiinnostus oisi ollut kova, mutta ei ole vielä voimia siihen. Paha olo, tuska ja ikävä kasvaa.
Katsottiin toinen esteluokka vielä heppojen ollessa tyytyväisiä autossa heiniä mussuttaessa. Kierreltiin varustemyyntikojuja. Jotain tarpeellista ostinkin, kun vihdoin muistin..kiitos Liisan, joka muistuttamassa jalustinkumeista ja muusta.
Hienoja suomenhevosia Suomenhevosen-päivänä, liputuspäivä.
Sunnuntaina en enää mennyt paikan päälle katsomaan. Kuvia vain ihailin kotona. Jospa ensi vuonna olen jotenkin jollainlailla osallistumassa karkeloihin..
Katsoin viimeisen lähetyksen Ratsastuksen MM-kisoista. Kuva on otettu aiemmin samoja kisoja seuratessa areenalta omasta katsomosta parhaan seuralaisen kera <3
Nyt maanantaina tätä kirjoittaessa loppuun,on jälleen tullut surullisia uutisia. Yksi hienoista Suomenhevosista on poissa, Jaime. Tiedän ja tunnen tuoreena vielä omatkin kokemukseni,kaikki kuohahtaa pinnalle niin pienistäkin asioista. Toivotan tuulen mukana voimia Rosalille. <3 en pysty vielä lohduttamaan muita ,tällaisen menetyksen kokeneita, sanoilla,että aika tuo helpotusta..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti