Oon saanut motivaatiota ratsastukseen, iso kiitos Tiinan! On tuonut mulle ratsutettavaksi tähän muutaman kerran viikossa yhtä norjalaista mikä ei käänny ajaessa oikealle vai olikohan se vasemmalle vai ei kumpaankaan suuntaan. Selässä on käyty, mutta ei varsinaisesti ratsastettu. Arka ja säntäilee tilanteissa.
Nyt olen jo ratsastanut käyntiä ja ravia irrallaan kentällä ja se kääntyy,taipuu ja säntääkin enää tosi harvoin. Voisin kävellä tämän kanssa vaikka kuinka ja kauan, Paltsilla oli kanssa hieno käynti! <3
Viljami 5v.
Tänään nautin ratsastamisesta, siinnä oli jotain mitä olen odottanut. Alan pitämään Clarasta koko ajan enemmän ja enemmän,ja olenhan siitä alusta asti pitänyt erityisen paljon. En vaan ole löytänyt motivaatiota sen eteenpäin viemiseen, en ole laittanut mitään tavoitteita sen suhteen. Siinnä sivussa hölkötellyt lasten ja osaavampienkin tunneilla, tosi selväpäinen nuori! Nyt tamma jo juttelee mulle ja nappulat herkistyneet. Mutta siinäpä sitä ollaan,kun työkaveriksikin siitä ois sekä oiva ystävä viedä pihanurkilta johonkin muihinkin karkeloihin, miten yhdestä hevosesta voi riittää kaikkeen. Mikä on reilua hevosta kohtaan ja mikä minua itseäni? Ja mitä mä haluun?? Faktahan on että ilman tavoitteita,en kehity. Se menee vain tuntihevosten läpiratsastamiseen sitten vaan.
Clara
Jesse tsemppaa!
...kai sitä vois johonkin estevalmennukseenkin eksyä, tulis kotiläksyjä mukaan kotiin ja harjoituksiin..Ehkä ois sen aika.
Meillä on taas huomenna synttärisankari. Jesse jo 10v. Hui, sit minunki tarvitsee olla jo aika vanha!
Ratsastin Weerankin vielä iltatuntien jälkeen. Meinaa väkisin keretä pimeys ennen kuin olen hommat saanut valmiiksi. Valkoiset aidat näkyy hämärässäkin hyvin,että tietää itekin missä rajat kulkee ;)
Joskus sitä toivoo kyllä löhöilevän ennemmin sohvalla viltin alla lapset ympärillä ,eikä yrittää tehdä liikaa yhden vuorokauden aikana. Nää on valintoja ja nyt niitä pitäis taas tehdä.koska se tuntuu ajankohtaiselta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti