En ollut tällaisessa tilanteessa vuosi sitten. Sillon oli paksu köysi mitä pitkin silppas eteenpäin (ylöspäin hurjaa vauhtia!), ja asetti itselleen vaan onnistumisen kautta enemmän tavoitteita, ja korkeammalle. Sekä ratsastamisessa että opettamisessa.
Ratsastamisessa putosin tosi korkeelta sieltä köydestä,kun se katkes aivan kaameella tavalla. Opettaminen sentään jatkui (kiitos aivan ihanille oppilaille!!), vaikka köysi siltäkin osalta hetkeksi oheni. Enkä oikein jaksanut silpata mihinkään.
Se köysi (ratsastamisen osalta) pitäs vaan löytää uudestaan, tai tossahan se pää heiluu mun nenäni edessä,mutta en uskalla tarttua siihen. Kai mä jotenkin suojelen itseäni, pelkään rikkoutuvani uudelleen..jos se vaikka katkee taas odottamattomasti.
Odotin tätä viikonloppua ,ja ratsastamista kuitenkin ,jonkun silmän alla pitkästä aikaa,ja tosi paljon. Jonkinlaisen kipinän olen siihen touhuun taas ilmeisesti saanut :) Kiitos kuuluu muutamalle todella tärkeälle ihmiselle,jotka on mua jaksanut tukea ja potkia. (sääliä en halua tai voivottelua)
Vähän kieltämättä jänskättikin,että kestääkö kroppa kaksi 1,5h treeniä,vaikka selässä olen jonain päivinä niin kauan ollukin ,niin se on hieman eri asia,kun itsekseen ratsastelee.
Kestin ihan ok,mutta täytyy myöntää,että nyt maanantaina tätä kirjoitellessa olen väsynyt. Missään lihaksessa ei erityisesti tunnu,mutta sellanen koko kropan väsymys kyllä tuntuu. Takana tietty muutaman päivän sisällä monen hevosen kengitykset ja muut "rästihommat", kun lapsukaiset oli mummilassa ( ti-to) niin tein hommia aamusta iltamyöhään. Sekin ehkä voi tuntua jossain,ja nyt kun on tänään lupa ottaa rauhallisemmin niin kroppa taitaa tietää sen.
Asiaan takasin..
Menin kumpanakin päivänä Claralla ennen teoriaa ja sitten Irmelillä myöhäisemmässä ryhmässä. Ihan hyvä niin. Sain keskittyä Claraan enemmän, Irmeli on minulle jo valmiimpi ja tutumpi, hevonen, mikä ei tarvitse kuin herättää liikkeelle :)
kuvia lauantailta:
Clara toimi yllättävänkin hyvin. En ole sitä juurikaan työstänyt harj.ravissa vaan hakenut rentoa selkää keventäen (myös väistöt).Tehtiin avoja pitkillä sivuilla sekä myöhemmin pysähdyksiä muutama, joita meidän pitää harjoitella. Pysähdykseen en saanut valmisteltua niin ettei selkä jännittyisi ja tulisi etupainoisena siihen kättä vasten. Ympyrällä väistätettiin vain takaosaa,jossa se suoruus katosi ja mä kiskoin sisäohjasta! Perhana. Nostot oli hyviä,ne sain valmisteltua miltein kaikki niinkuin halusinkin. Laukkaan saatava tasaisempaa tuntumaa ja suoremmaksi,ehkä hivenen jännitti pohjaa,kun ei ole vielä niin tasapainossa kuin nuo "konkarit".
Tai eihän hevosessa mitään vikaa. Mä oon itse hakusessa ryhtini kanssa ja sit kun saan sen balanssiin niin käsien motoriikka ei enää toimi. Joko tai.. tässä olis hevonen,mikä kehittäisi minua kyllä.. ..kuvista näkee hyvin mun könötyksen ja sit kun lähden sitä korjaamaan nostamalla vain sen nenän ylös ja sama könötys säilyy..katse oli jo ajottain eteenpäin.
Irmeli oli alle mennyt jo yhden 1,5h valmennuksen,joten keräilin ohjia hieman kysyvästi "onko väsynyt" ,mutta muutamalla huomautuksella (mikä normaalia) liikkui jo omalla moottorilla. Irmelin kanssa mun oli jo helpompi säilyttää ryhti,osittain ainakin. Mutta noi kädet leviää liikaa kyynärpäistä asti. Ravityöskentelyssä olin hevoseen tyytyväinen. Tehtiin samoja asioita lähes mitä ensimmäiselläkin tunnilla eli avoja suoralla ja väistätettiin takaosaa ympyrän puolikkaalla sekä pysähdyksiä suoralla,joissa oli ihan hyvin tasapainossa. Laukkaan en edelleenkään ole tyytyväinen,kuin ryömisi maata pitkin. Nostotkin hieman ryntääviä,mutta luulen,että oli tässä vaiheessa jo vähän väsynyt,koska oli kuitenkin suorittanut hyvin asioita. Mun oma lantio "aukes" ja pääsin kunnolla istumaan,eli reidet ympärille vasta täällä kyydissä. Sellainen pieni puristus-olo jäi Claran kanssa perusistunnasta - se oma tunne.
Nyt kun on ratsastanut pitkään "yksin", se katse on kohdistunut hevoseen eli liian alas. Nenä pystyyn,mutta ryhdin kanssa!
Teoriassa käytiin läpi tavoitteita, ja miten tärkeätä on laatia itselleen joitain tiettyjä tavoitteita, jotta kehittyy. Mä tiedän ton asian paremmin kuin hyvin,mutta nyt olin asian kanssa kasvotusten ja se sattui, -vieläkin. Seuraavaksi päiväksi piti laatia paperille ne samat asiat mitä otti tavoitteiksi tai sitten laatia niitä tavoitteita mikäli ei asia heti itselle auennut.. Omat tavoitteet opettajana oli paljon helpompi laatia kuin ratsastajana. Sain kuitenkin jotain paperillekin ylös.
Seuraava päivä eli sunnuntai..ja siitä ensin kuvia..
Sit se rääkki alkoi..jalustimet pois ja keventämään. Teki kyllä terää,koin hetkellisen suoristumisen ja ihanuuden kun sai istua alas satulaan ja jatkaa harj.ravissa. Toi rääkki tehtiin tietty molempiin suuntiin,missä huomasin vielä paremmin sen mun heikomman suunnan kääntää ja pysyä keskellä hevosta, vasen kierros.
Edelleen olen enemmän asettavassa ohjassa kiinni ja ne kädet leviää --> kotiläksy! (ja tavoite saada ne hallintaan myös paremmassa ryhdissä)
Hevonen oli eilisestä vielä parempi :)
Sit Irmeli..
Muut valmennukseen osallistujat menivät ilman jalustimia saman pätkän keventäen,mutta sain itse mennä jalustimilla. Hyvä niin,hevonen tuntui hieman hitaalta (väsynyt?) ja itse tunsin kropassani jo väsymisen merkkejä. Temponmuutoksilla sain Irmelin paremmin omalle moottorille ja olikin siinnä puolessa välin työskentelyjaksoa tosi hieno; irtonainen ja kokoaminen oli helpompaa.
Laukka oli vasempaan paljon parempi mitä eilen,mutta oikeeseen väsähti totaalisesti. Takaosaan on saatava voimaa lisää! Tähänkin tammaan erittäin tyytyväinen, yllätti jaksamisellaan ja tekemisillään, kuitenkin tuplamäärä hommia mihin tottunut.
Laadin tavoitteiksi kiinnittää huomiota ratsastamisessa myös omaan istuntaan eli ryhtiin,etenkin ylävartalo, sekä kyynärpäät saatava lähemmäs vartaloon ja kädet hallintaan.
Kisatavoitteita Irmelin kanssa ensin muutama c/b-tason startti ja kauden aikana muutama helppo A hyvillä suoritteilla.
Claraa mä edelleen maistelen ja haistelen, nautin sen ratsastamisesta,mutta varsinaisia kisatavoitteita en osannut laatia vielä.. aika näyttää, jos näyttää!
Meinasin ihan unohtaa kiittää kuvaajia,joita kurssilla oli ihanan paljon! Kiitoos kaikille,en tiedä kenen ottama kuva on mikäkin, mutta hienoja otoksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti