Samaan aikaan kahdessa paikkaa..

Jaahas, vieläkin voitolla. Katsotaan saanko nujerrettua tämän taudin näin..? Toisaalta kurja se on olla monta päivää puolikuntoinenkin,kun ois pari päivää kunnolla kipeä ja sit taas täysillä kaikin voimin. Mutta tää on mun tapa sairastaa ja luulen,että monen muunkin yrittäjän. Tässä kun ei ole mahdollisuutta jäädä sänkyyn sairastamaan niin jostain ne voimat itselleen löytää,millä tauti nujerretaan. En anna sille lupaa iskee muhun.Nih.

Kaikki ei nyt onnistu ja piti eilen tehdä valintoja. Jäin Millan kanssa kotiin, muut meni Pääskynpesään viettämään seuran pikkujouluja.
Olinkin puolikuntoisena touhunut koko aamupäivän,ja osa hommista jäi vielä iltaan,kun miesväki palaa,joten ehkä parempi vaihtoehto oli tää,kun mennä koko ajan pää kolmantena jalkana.
Jesse oli kolmas (steam-cup) minijunnuissa tänä vuonna, kisa tais olla aika tiukka, itsekin yllätyin pojan tuloksesta, wau! Ihan hyvä tsemppi sille,kun ei aina ratsastelu kiinnosta. Sillä jätkällä kun ois luonnetta tohon touhuun ja selvä tatsi hevosiin,mutta se kaikki pitää tulla omasta halustaan .Äiti-poika, opettaja-oppilas --> nää ei aina toimi samalla tavalla. Juusokin on kyllä kehittynyt puolessa vuodessa huimasti,paljon rohkeempi! katsotaan onko molemmilla kiinnostusta taas ensi vuonna :)

minijunnut

Olipas tuokin sunnuntai touhua aamusta iltaan,tulin vasta kymmenen jälkeen sisälle. Ratsastin Pelletillä hetken ilmansatulaa kentällä ja juoksutin Irmelin vielä illalla liinassa muiden iltahommien lisäksi. Ja hups,se kello menee nopiaan eteenpäin.

Irmeli ei ollut oma itsensä, liikkui kyllä eteenpäin,mutta se lennokkuus uupui,mitä alkuviikosta oli :( Päätin ratsastaa sen itse heti huomenna. Pelletti taas on sellanen "höselö" kun hyppään sen kyytiin,tarjoo vaikka ja mitä koko ajan,malttais vähän. On ihan liian innoissaan ja kokee olevansa nuori ja vetreä vielä <3 mut ihanaa kun tamma on tollasessa kunnossa!

mun pitäs noita varsojakin ruveta ohjasajaa ja juoksuttaa säännöllisesti paristi viikkoon, jotta heti kun meillä on kivasti lunta pellolla, pääsis ajamaan sinne.

No,nyt maanantaina (edelleen yrittää tautia sitkeesti!) Puolilta päivin Irmelin kyytiin. Sain Annan ottamaan hetkeksi kuvia, kun tuli Alvaron ratsastamaan :) Kiitos Annalle.

Tamma oli kauhean kiireinen,saan sen liikkumaan kyllä hyvin eteen,mutta että kantaisi itseään oikein vielä. tehtiin väistöjä käynnissä ja ravissa sekä laukkaa ympyröillä ja loivassa kiemuraurassa, jossa hieman vastalaukkaa niin sain takaosan paremmin alle --> ratin helpommaksi. Laukka pätkissä ihan ookoo, ravikin väläytti olemassaolostaan. Mun tarttee vaan sitä nyt säännöllisesti ratsastaa,jotta saan muodon ylemmäksi ja liikkumaan selän läpi käyttämällä vatsaa. Siis mikäli meinaan startata jotain ensi vuonna. Kyllähän Irmeli jo tunneilla lönköttää ja osa ratsastajista tykkääkin siittä,mutta mutta.. eteenpäin mun tarttis sitä viedä tässä talven aikana.

Tää on kuitenkin eniten tässä ja nyt, se mun hevonen. Ois kiva nähdä mihin omat rahkeet koulutuksessa riittää tämän kanssa.

Katsotaan mihin elämä meitä vie <3

Ratsastelun jälkeen jäin seuraamaan Annan työskentelyä Alvaron kanssa ja otin vuorostaan niistä muutaman kuvan. Laukkaan tarvitaan vielä enemmän ponille toistoja, jotta se helpottuu muillekin. Mut on se kiva ponski. Yleensä heräteostot ei ole mun juttu, mutta nää kaksi on kyllä ollut Irmeli ja Alvaro.

Illan tuntien jälkeen saunaan (rakastan saunomista). Selätän tän taudin, mikä koettaa iskee muhun!