Mitä seuraavaksi?

Tätäkö se mun viikonlopun ajan kestänyt paha olo enteili, ahdisti välillä niin että oksetti?
En enää uskalla edes päästää sitä pahaa oloani ulos sanoilla. Minulle on useat ihmiset sanonut että sun pitää purata itseäsi,se kaikki tuska,viha,ikävä,rakkaus,..kaikki pois, jotta asioiden käsittelyssä pääsee eteenpäin.
Se purkaus tapahtui taas, ja loppuu hervottomaan itkuun.

Sunnuntai-iltana mietin itseäni ja kysyin "missä mennään". Olo oli jo parempi. Tietty sekin jo helpotti oloa,kun huomasi Irmelin olevan paljon parempi.
Tajusin kuitenkin miten väsynyt oikeasti olen. Ja pakko tehdä asian eteen jotain.

Nyt tiistai-iltana tätä kirjoittaessa, vuorokaudessa on ehtinyt tapahtua jo paljon. Yhdestä hyvin rakkaasta,tärkeästä tuntihevosesta on tullut enkelihevonen.
Ikinä ei voi tietää mitä näiden isojen,hienojen eläinten kanssa tapahtuu. Se on jännää, hyvin pelottavaa ja myös rikkaus saada olla osa niiden elämänkaarta.
Tunteiden vuoristorata pysähtyi ikävästi, mihinköhän seuraavaksi pysähdytään? Ehkä joku sen jo tietää.. Laukkaa ne kamut kii Sipuli!! <3 kyl sä ne löydät tai ne sut!

kesällä 2014 <3 Sipuli ja Weera <3

tunteiden vuoristorataa..

Pyrin kirjoittamaan blogia positiivisista asioista, niitä on mukavampi lueskella jälkeenkin päin. Ja ne tsemppaa seuraavaan päivään. Mutta aina en onnistu siinä.
Aamu meni hutiloidessa karsinat, jotta klo9 on jo ensimmäisen hevosen selässä valmennuksessa mukana. Sataa vettä.
Clara loisti tänään ravityöskentelyssä, väistöt ois saanut olla rennompia ja nostot tasaisempia, muuten ihan 10. Sain omasta kropastakin ihan hyvin irti eli voin olla itseenikin ihan tyytyväinen. (kuvista Marialle kiitos!)

Mia pyöräyttämässä mun olkapään taas ojennukseen,mikä vaikuttaa koko vas.puoleen

Ruokatauolla oli puhetta,että starttaan Irmelin kanssa ens kuussa ainakin yhen luokan hallissa, mutta..
se onkin sit taas epävarmaa se. Nimittäin tamma ei ollut normaali, alkuravissa jo tunsin,että hevonen on vino. Ja liikkuminen ei ollut niin irtonaista, temponlisäyksessä muutaman askeleen epäpuhdas ja taas ok.

Tämäkin vielä. Jäin valmennuksesta pois,kävin kävelemässä Murmelin kanssa tiellä,jossa kokosin itteeni (voi sitä ketutuksen määrää!) ja hoidin tamman pois. Laitoin BOT-selkään ja muutenkin lämmintä sille.

Ottaa harmiksi tosi paljon. Epäilen lihasjumia selässä,mutta katsotaan mitä huominen sanoo.

Kauppaan ostaa karkkia--> sokerihumala helpottaa?? Hetkeksi.

Ennen sitä tunnin lenkille maasta käsin Claran kanssa yhden lapsiasiakkaan ratsastaessa Pelletillä mukana. Kiva ilma nyt illalla (jotain hyvääkin tässä päivässä)! Toi kävely teki kyllä terää mielelle ja kropalle :)




















Sit normaalit tai osittain epänormaalit ( EXTRAA) iltahoidot ja ruoat hepoille ennen saunomista ja napostelua.

Murmelin hierontaa

Sipulin jouhien pesu ja selvittely,jotta sain loimen pois..

Claran kanssa muuten vain terapiahetki toisillemme <3

Huomenna päivä uusi, toivotaan parasta ja pelätään pahinta.
Ai niin,ne kellot pitää muistaa siirtää eteenpäin tunnilla,huoh. Tunti unta vähemmän.

Taas aamu yhtä viuhtomista. Kurssin eka ryhmä aloittaa klo11 ja lupauduin pitää yhden yks. liinatunnin ennen sitä eli 9-10. Ja siinnä sit jossain välissä hutiloin taas ne karsinat. Käytin Irmelinkin liinan päässä,tarkistin miten liikkuu, selässä lihakset kohollaan, joten syy oli helposti havaittavissa eiliseen. Liikkui kuitenkin puhtaasti. Laitoin BOT selkään ja tamma jäi nautiskelemaan sisälle lämmöstä.
Ketutus,mitä yritin eilen illalla kartoittaa karkeilla ei ollut kadonnut,vaikka yritin kadottaa sen.

Ja tässä se nähtiin miten oma nuppi ja ajatukset pitää olla koossa,kun ratsastaa. Clara ei ollut samanlainen mitä eilen,haluton liikkumaan eteen,varsinkin jos vaadin sen lyhyemmälle ohjalle. Ja isoin ongelma oli pitää se ihan suorassa siinnä avuilla. Harjoituksista ei tullut mitään. Puhalsin ja kokosin itseni välillä,mutta ei silti. Vaadin kuitenkin itseltäni siirtymisissä ja nostoissa hieman toisenlaista onnistumista kuin taas toiset samassa ryhmässä ratsastaneet. Se pelkkä siirtyminen toiseen askellajiin ei riitä vaan se tasapaino on säilyttävä siinäkin, puolipidätteiden mentävä läpi ja hevonen pysyttävä suorana. Ja kun hevonen ei ole rungostaan suora se ei ole myöskään halutussa tasapainossa jalan edessä.

ÄH, turhauduin ja harmitus kasvoi, ja niiden määrä lisääntyi.Valmennuksesta ei jäänyt nyt oikein mitään käteen, omasta herpaantumisesta. Taidan olla aika väsynytkin, mutta minkäs teet, kun kaikkea ei edes kerkiä tekee mitä pitäsi ja tahtois.Eikä jaksa.

Toisen ryhmän aloitellessa valmennusta,lähdin parhaassa seurassa lenkille. Mieli oli paljon parempi sieltä palatessa <3 Yksi lenkkikamu oli välillä perässä vedettävä ja välillä lentoon lähdössä eli oma itsensä, Irmeli. <3

perässä vedettävä

lentoon lähdössä, häntäkin oli ihan pystyssä -höpsö-

Odotus palkitaan!!

Kun olet imenyt kuin imuri kolmen tunnin ajan kaiken kuulemasi sisälle, on tuloksena sellanen sekamelska ,että sen "sulatteluun" menee hetki,jotta saa järkevää ja selkeämpää ajatusta ulos, ja sitä kautta tekstiä tänne muistiin.

Sihisen kyllä päästä jo ratsaille kokeilemaan saatuja vinkkejä harjoitteluun..

Siis aivan huikea ilta, Ypäjä-Halli ihan täynnä ihmisiä,tunnelma oli katossa alusta loppuun. Homma säilyi mielenkiintoisena loppuun asti ja klinikka oli koottu järkevään pakettiin. Jyvälle asioista pääsi varmasti myös ihmiset ,joilla ei ole kokemusta ja tietoa edes niin paljon.

Kun Kyra saapui maneesiin ihmiset alkoi taputtaa,ja sama toistui kun hän lopetti lyhyeltä tuntuneen 3h klinikan, jossa illan aiheena oli "nuoren hevosen kouluttaminen GP-tasolle". Ihminen, jolla ihailtava kyky puhua tärkeät asiat suoraan kaunistelematta. Tätä voisi kuunnella useamminkin!

"Ennen kuin tietää miltä mansikkahillo maistuu ei voi saada sitä oikeanlaista makua siitä. He,ketkä ovat sitä jo maistaneet, voivat vain yrittää selittää ja kuvailla sitä sanoin ,että siellä on sellaisia pieniä kiviä, se on makeaa, väriltään punaista." Näin Kyra vertasi ja avasi asioita ihmisille, joille asiat tulevat ihan uusina. meidän kaikkien tulisi ensin saada maistaa eli tuntea se mistä puhutaan. Edes hieman. Ja sithän me halutaan maistaa sitä lisää ja enemmän, näinhän se oikeastikin ratsastuksessa menee.

Perusasiat, joita ratsastaessa aina tarvitaan ja mitä korkeammalle mennään,sen paremmin ne täytyy olla hallinnassa. Hyviä mielikuvia,kuten perusasiat ja ratsastajan avut (ainekset kakun tekoon) ovat aina samat mitä tehdään (kuten kakku-reseptejä), mutta valmistelemalla niitä erilaisilla tavoilla lyhyessä ajassa, saadaan erilaisia tuloksia. (muuttamalla reseptiä,valmistamista ,sekoittamalla eri tavalla saadaan toisenlainen kakku)

Ekassa 30min ryhmässä ratsasti kaksi,toinen hevonen oli selkeästi nuorempi mitä toinen. (5v. ja 13v.)Tässä haluttiin yleisölle antaa vertailua erilaisesta kokoamisasteesta ja miten eri tavalla näitä ratsukoita kehittää omalla aikajanallaan eteenpäin. Oli hienoa nähdä ne ympyrällä liikkumassa rinnakkain,antoi hyvän kuvan työmäärästä (treenivuosista) ja siitä tulevasta palkinnosta (kehittymisestä).

Kyran mielestä painoavut ovat avuista tärkeimmät ja perusteluna sillä oli,että ne vaikuttaa hevoseen koko ajan,siitä lähtien kun nouset hevosen selkään. Ja tämän voin niin allekirjoittaa nähtyäni erilaisia tapoja istua hevosen selässä. Mitä paremmin pystyt oman vartalosi ja painosi hallitsemaan,sen helpommaksi harjoitukset tulevat ja sitä kautta pystyy myös muita apuja käyttämään paljon selkeämmin. Hyvä ja tärkeä asia mitä meidän ei tulisi koskaan unohtaa tässä lajissa!

Jos itselläni oisi vaan aikaa enemmän tämän tontin ulkopuolelle, kävisin muitakin lajeja harrastamassa ja lenkillä säännöllisemmin.

Kokoamisaste= mitä enemmän hevonen ottaa painoa takajaloilleen ja nostaa etuosaa,sen korkeampi on kokoamisaste. Ja koska hevosten luonnollinen tasapaino muuttuu,kun ratsastajan paino on selässä, meidän on korjattava se ratsukkona ( =ratsastaja ja hevonen ) takaisin hyvään tasapainoon.

Kuolaintuntumaa, tukea ja ohjankäyttöä Kyra avasi niin ,että ratsastajalla on kädet (nyrkki ja sormet) oltava todella pehmeät ja hevonen ,ja sen tuntuman oltava enemmän kyynärpäässä. Näin ratsastaja pääsee vaikuttamaan myös istunnalla.
Hevoset (ja me ratsastajatkin) olemme toispuoleisia. Koska halutaan tasainen tuntuma molempiin ohjiin ja pidätteet läpi kummastakin, voi harjoituksissa käyttää myös tyhjemmän tuntuman puoleisella kädellä ottaa satulan etukaaresta kiinni ja tehdä puolipidätteet vain sieltä "vahvemmalta" puolelta.

Mentiin kaunistelematta myös ehkä meille vähän arkaankin asiaan yhden ryhmän kanssa --> Kyran sanoin "käsien vämpläämiseen" ja miten useasti siitä on tullut ongelma, rauhaton käsi enemmänki jo häiritsee hevosta ja hevonen pakenee joko kuolaimen alle, kipittää tms. ,kuin rauhoittaa kulkemaan tahdissa ja tasapainossa. Näiden kahen ratsukon kanssa hän halusi näyttää yhden harjoitteen,mistä on apua sekä oman käden harjoittamiseen että hevoseen; sen on hyväksyttävä kulkemaan tasasemmalla tuella ja tuntumalla. Näiden satulaan laitettiin remmistä "kauhukahva"
,minkä läpi ohjat laitettiin. Näin saatiin "tunneli", jossa hevosen on opittava liikkuminen ja hyväksymään se, Kyra vertasi kevyeeseen pakkopaitaan,jossa hevosen on rentouduttava. Pidäte tehtiin levittämällä käsiä,ei vetämällä itseään kohti.Tässä ryhmässä tapahtui näillä pienillä muutoksilla isoja eroja 30min aikana!! Toinen hevosista hieman vastusteli "tunnelia", kun muutos oli sille niin suuri,ei päässyt enää luotiviivan alle pakoon vaan oli kannettava myös etuosa. Liikkuminen oli paljon enemmän ylöspäin ja kantoi myös etuosansa paremmin!

Tähän väliin Kyra taas avasi kokoamista yleisölle, että se ei ole vain jalkojen nostelua vaan koko hevonen nousee,selkä pyöristyy, vatsalihakset supistuu, takaosa tulee enemmän rungon alle ja etuosa nousee. Sain itse kokoamisesta mielikuvan aukeavasta kukasta. Muistan tämän todella hyvin, ja jo penkillä istuessa tuli siitä tunteesta - AHAA-elämys! Sen tuntee sisäreisissä,kun hevonen kokoaa itsensä.




                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                Ja toinen ratsukkohan suorastaan lensi siinä tunnelissa, hienoa katseltavaa!


Tauko,minkä aikana palkittiin ratsuoripäivien oreja.


Tämän jälkeen ensimmäisellä 30min meille näyttäytyi  nyt 7v tamma, viime vuoden Breeder`s Prizen voittaja ratsukko. Tämä on siis Claran ikäinen, mutta ikäisensä tasolla. Eli sain nähdä miltä sen meno jo pitäisi näyttää, jos olisi johdonmukaisesti alusta asti laitettu.

Väistöjä ja muutamia yksittäisiä vaihtoja kävivät nyt läpi.
Tässä taas Kyra painotti etuosaa ja sen kokoamista. Jalka ei saa painua liian taakse vaikuttamaan mikäli puutteellinen kokoaminen onkin edessä. Toiset hevoset kokoavat helpommin edestä kuin takaa,toiset taas toisinpäin. Alustavasti Kyra avasi jo seuraavan ryhmän asiaa tässä kysymällä missä sijaitsee hevosen kylkiluut,mistä ne alkaa? Hevosen kylkiluut ovat kuin jousi.
Tämän ratsastajan jalustimet sidottiin vastinhihnoihin,jolloin jalka säilyi paremmin edessä ja näin kokoaminen tuli paremmaksi sieltä heikommastakin päästä,etuosasta.
Hieno,kaunis hevonen!


Sitten seuraavien hienojen nuorten hevosten kanssa mentiin kokoamisessa myös jousiin,mitkä löytyy sivuilta, kylkiluista. Kylkiluut alkaa heti lapojen jälkeen! ( vastaus kysymykseen ) Ympyrällä pitää ratsastajan tuntea molempien kylkien jouset samalla tavalla,ei niin että toinen jousi on kasassa ja toinen venyneessä tilassa. Tässä 30min aikana nähtiin esim piruetin alkeita nuorten hevosten kanssa,joilla ei oltu ennen kootusta laukasta käännetty vielä mihinkään.

Viimeisen puolen tunnin aikana sai yleisö nauttia GP-liikkeistä. Viime vuoden suomenmestariratsukosta. Kyra näytti miten erilaiset ohjasotteet kankisuitsituksessa vaikuttaa eri tavalla ja niitä vaihtelemalla saadaan liikkeisiin parannusta. Kankikuolain vetää päätä ns. alas,kun taas nivelellä vaikuttamalla saadaan se ylös.

Minulle ehkä "uutena" juttuna jäi eniten mieleen se ,miten pitää muistaa myös sisäohjan tuntuma ja välillä myödätä ulko-ohjasta. "Anna hevosen nähdä sisälle" - käytti Kyra muutamien kanssa eri harjoituksissa. Molemmille ohjille sama tuntuma, mikä on ihan itsestään selvä asia, mutta useasti painotetaan ulko-ohjaa enemmän.
Kyra toivoi kaikkien löytävän ratsastuksessa sen yksinkertaisuuden,mutta välillä pitää uskaltaa kokeilla jotain uutta,saada uusia lihasryhmiä aktiivisemmaksi ja näin uusia tunteita ratsastamiseen. "Emme voi todeta että se ei toiminut,jos emme ole kokeillut sitä" eli avoimuutta uusille lähestymistavoille ja sitä kautta oppimiseen.
Peput hikisinä ja puuduksissa, pää täynnä kipinöitä, mikä surisi ideoita kotiin lähdettäessä.
Heitin ehkä muutaman kysymyksenkin itselleni ennen kuin ummistin silmät unille..hetki meni kaiken suodattamiseen, tärkeää ajatustyötä monena iltana tämän mahtavan klinikan jälkeen.
Aivan huikea ilta mukavassa seurassa!!

Valmennus x2

..olen nyt viikon enemmän ratsastuksessa keskittynyt omaan vartaloon kuin hevoseen. Etsinyt sitä toivottavaa balanssia hevosen kanssa eri askellajissa ja niiden välissä eli siirtymisissä.
Ennen valmennusta en oikeastaan osannut laittaa itselleni odotuksia miten ne sujuu tammojen kanssa, en ainakaan kuvitellut saavani palautetta että olisi jotain edistystä tapahtunut, mutta..
Clara oli hieman hidas jalalle,mutta tosi tasainen, loppua kohden koko ajan parani, myös jalasta tuli reaktio nopeammin.. Tehtiin päätyyn ympyrä ja sen sisälle heti voltti eli jossa jo hiukan kokoamista ja taivutusta. Tietty kaviouralle mentäessä suoristus,jossa huomasin vasemmassa kierroksessa enemmän itsellä puutteita,oma oikea jalka laiskempi.
Jäi kuitenkin ihan hyvä fiilis. Kehujen saanti on aina mukavaa!

Sit Irmeli..

Tammalla oli taas yksi tunti jo alla ratsastajan kanssa ennen omaani. Kyselin selässä hieman sen haluja työskennellä,onko jo väsynyt tms. Otin lyhyemmät alkuverryttelyt mitä muut tässä ryhmässä,säädin vain itselleni ja hain hyvän vireyden työskentelyyn, olihan Irmeli jo tunnin verrytellyt alle. (ja itsekin jo Claran kanssa)

Tehtiin samoja asioita mitä ekan ryhmän kanssa eli ympyrä ja voltti perään. Sen mitä nyt olen Irmeliä tässä ratsastanut,olen saanut työstää sen paremmin ulko-ohjan tuntumalle,jotta asetus tulee rehellisemmin ja kantaa samalla itsensä,jälleen sain aloittaa samalla kaavalla. Enää ei niin paljon protestoinut "vääntymällä" vasemmalla lavalla eteen eli pystyin kontrolloimaan sen paremmin. Ravissa väsyi ja ajattelin,että eihän meidän laukkatyöskentelystä tule mitään,koska pohjakin mennyt valmennusten aikana ihan mössöksi ja raskaaksi.

Mutta mutta.. toisin kävi!

Nostot oli muutamaa lukuunottamatta pyöreämpiä ja volteille lyhentäessä tunsin moottorin voimistuvan. WAU. Pienennettiin voltteja siitä edelleen,koska poljenta oli niin hyvää,hevonen rungostaan suora ja nousi rehellisemmin edestäkin itse. Voinko jo haaveilla pirueteista? Voin, vuosien työn jälkeen, JES! Tamma yllätti kyllä minut tekemisillään ja asenne tekemisiin huipussaan.

Olen onnellinen!

Marialle ja Annikalle suurkiitos kuvista!

Torstaita kuvina..

Aamu alkoi meillä tänään 6.30. Lasten kanssa aamupalaa ja hetki ihanaa yhdessäoloa <3
Aamutalliin seitsemältä, hepat ulos nauttimaan auringon noususta. Raikas "pikkupakkaskeli".

Kerkesin siivoamaan melkein kaikki karsinatkin ennen poikien kouluun lähtöä. Nyt mulla menee kyllä karsinoiden parissa enempi aikaa,kun koetan oppia siivoamaan myös kädet toisinpäin talikossa ja on muuten vaikeeta! Kikkarat putoo ja ylimäärästä purua jää talikkoon,siis tosi kömpelöä touhua.

Pojat lähti kouluun, laitoin keiton kattilaan ja hörppäsin "lasillisen vitamiineja". Millalla oli omaa tekemistä keittiössä,kun kuorin perunat ja porkkanat. (Nyt pysyy tytöllä jo kynäkin hetken oikein kädessä :) )

Takaisin pihalle, loput kaksi karsinaa ja purutus. Sit se kallisarvoinen, odotettu ja rakas hetki ystävien <3 Hani ja Milla <3 Lenkille..

Nyt maistui keitto ja uni heti sadun jälkeen. (Ois itsellekin maistunut keiton jälkeen uni ,mutta...) MARS, hommiin takaisin.

Heitin heinät ja laskin vedet siinnä samalla. Pojat tulee torstaisin koulusta vasta kahdelta, joten en voi ratsastaa ennen sitä ainakaan, koska Milla on sisällä nukkumassa. Ja jos jotain kuitenkin sattuisi, eli nyt tiedossa ponskin juoksutusta.
Sen kerkiän tässä välissä tekemään vielä.
Olipas Alpo kuranen ja pölynen,meni ennen liikutusta tovi,jotta pystyi laittaa suojat ja muut varusteet päälle ja meni myös juoksutuksen jälkeen vasta pesun kautta takaisin tarhaan. Kenttä niin märkä nyt kun se on sulanut siitä tampatusta lumesta. Toivotaan,että tämä vaihe ei kestä kauan ja pääsee vihdoin nauttimaan kesäisestä, kuivemmasta pohjasta!

Alvaro kehittynyt ihan kivasti oikeassakin suunnassa, pystyy säilyttämään laukan liinassa jo melko hyvin. Osaa kyllä kokeilla tarvitseeko eli pieni pilke silmäkulmassa mennään ;)

Mulla ois tässä ollut 1,5h aikaa ennen kuin käydään asioilla keskustassa, olisin kerennyt Claran hyvin liikuttamaan, mutta..tamma oli päättänyt toisin,..etten kerkiäisi..Oli nauttinut savihoidosta ja nyt nautti auringosta ihan silmät kiinni <3

No, sen ratsastaminen jäi iltaan taas eli tuntien jälkeen. Tässä tuli just kahvitauko, illan tuntisuunnitelmat, sekä esteharjoitusten suunnittelu aiheeseen liittyen. Ihana hetki istahtaa ja nauttia samalla lasten hassutteluista!

En käy välttämättä kuin kerta viikossa jossain asioilla, nämä päivät menee tässä niin "juostessa" että ei aina tajuu edes. Havahtuu aina autossa,ja miettii millon sitä viimeksi on käynyt ihmisten ilmoilla. 

Nyt on tullut mietittyä asioita moneltakin suunnalta ja onnellisuutta, omaa ja ympärillä olevien tärkeiden ihmisten. Pitäisi osata olla paljon pienemmistä asioista jo onnellinen. Lasten kanssa puhuttiin aiheesta ja yhden rakkaan suusta tuli heti ,että "Äiti, olen onnellinen, emme asu Afrikassa,siellä ne ei saa edes vettä helpolla." 

Kaupan hyllyille oli ilmestynyt todella houkuttelevia suklaamunia jo, yksi oli ostettava maistiaisiksi. Pieni ihminen erittäin onnellinen! <3
Suoraan kauppareissusta kentälle --> tunnit 17-19
Maa alkoi kohmettumaan eli pakkasyö taas tulossa. Ratsastamaan iltaurheiluna vielä se savinen neiti.
Oli vaikea saada motivaatiota lähteä vielä ratsastamaan,kun olin itse hieman kohmeessa tuntienpidosta,sisätila ois houkutellut, mutta kun sain itseni ratsaille, olotila muuttui. Jälleen harjoiteltiin siirtymisiä, nostoja ja pysähdyksiä.
Reilu tunti hujahti taas huomaamatta ja akut taas täytetty, huolet unohdettu. Pari surkeeta kuvaa puhelimella, tämä toinen on otettu selästä, Clara notkistunut huimasti!

Hieman huoltoa hännälle ja jaloille ,ennen kuin iltaeväät ja hyvän yön- toivotukset hevosille.
Ja mikä ihaninta, minulle oli sauna lämmin,kun sain kaiken valmiiksi. (tai oikeastaan kuuma,koska oli ollut jo jonkin aikaa lämmin)
Sellainen oli minun tämä torstai. Nukkumaan pääsin hiukan ennen puolta yötä,eikä tarvinnut unta houkutella. (meniköhän siihen 30sekuntia kun nukahdin)