Aamu alkoi meillä tänään 6.30. Lasten kanssa aamupalaa ja hetki ihanaa yhdessäoloa <3
Aamutalliin seitsemältä, hepat ulos nauttimaan auringon noususta. Raikas "pikkupakkaskeli".
Pojat lähti kouluun, laitoin keiton kattilaan ja hörppäsin "lasillisen vitamiineja". Millalla oli omaa tekemistä keittiössä,kun kuorin perunat ja porkkanat. (Nyt pysyy tytöllä jo kynäkin hetken oikein kädessä :) )
Takaisin pihalle, loput kaksi karsinaa ja purutus. Sit se kallisarvoinen, odotettu ja rakas hetki ystävien <3 Hani ja Milla <3 Lenkille..
Heitin heinät ja laskin vedet siinnä samalla. Pojat tulee torstaisin koulusta vasta kahdelta, joten en voi ratsastaa ennen sitä ainakaan, koska Milla on sisällä nukkumassa. Ja jos jotain kuitenkin sattuisi, eli nyt tiedossa ponskin juoksutusta.
Sen kerkiän tässä välissä tekemään vielä.
Olipas Alpo kuranen ja pölynen,meni ennen liikutusta tovi,jotta pystyi laittaa suojat ja muut varusteet päälle ja meni myös juoksutuksen jälkeen vasta pesun kautta takaisin tarhaan. Kenttä niin märkä nyt kun se on sulanut siitä tampatusta lumesta. Toivotaan,että tämä vaihe ei kestä kauan ja pääsee vihdoin nauttimaan kesäisestä, kuivemmasta pohjasta!
Mulla ois tässä ollut 1,5h aikaa ennen kuin käydään asioilla keskustassa, olisin kerennyt Claran hyvin liikuttamaan, mutta..tamma oli päättänyt toisin,..etten kerkiäisi..Oli nauttinut savihoidosta ja nyt nautti auringosta ihan silmät kiinni <3
No, sen ratsastaminen jäi iltaan taas eli tuntien jälkeen. Tässä tuli just kahvitauko, illan tuntisuunnitelmat, sekä esteharjoitusten suunnittelu aiheeseen liittyen. Ihana hetki istahtaa ja nauttia samalla lasten hassutteluista!
En käy välttämättä kuin kerta viikossa jossain asioilla, nämä päivät menee tässä niin "juostessa" että ei aina tajuu edes. Havahtuu aina autossa,ja miettii millon sitä viimeksi on käynyt ihmisten ilmoilla.
Nyt on tullut mietittyä asioita moneltakin suunnalta ja onnellisuutta, omaa ja ympärillä olevien tärkeiden ihmisten. Pitäisi osata olla paljon pienemmistä asioista jo onnellinen. Lasten kanssa puhuttiin aiheesta ja yhden rakkaan suusta tuli heti ,että "Äiti, olen onnellinen, emme asu Afrikassa,siellä ne ei saa edes vettä helpolla."


Kaupan hyllyille oli ilmestynyt todella houkuttelevia suklaamunia jo, yksi oli ostettava maistiaisiksi. Pieni ihminen erittäin onnellinen! <3
Suoraan kauppareissusta kentälle --> tunnit 17-19
Maa alkoi kohmettumaan eli pakkasyö taas tulossa. Ratsastamaan iltaurheiluna vielä se savinen neiti.
Oli vaikea saada motivaatiota lähteä vielä ratsastamaan,kun olin itse hieman kohmeessa tuntienpidosta,sisätila ois houkutellut, mutta kun sain itseni ratsaille, olotila muuttui. Jälleen harjoiteltiin siirtymisiä, nostoja ja pysähdyksiä.
Reilu tunti hujahti taas huomaamatta ja akut taas täytetty, huolet unohdettu. Pari surkeeta kuvaa puhelimella, tämä toinen on otettu selästä, Clara notkistunut huimasti!
Hieman huoltoa hännälle ja jaloille ,ennen kuin iltaeväät ja hyvän yön- toivotukset hevosille.
Ja mikä ihaninta, minulle oli sauna lämmin,kun sain kaiken valmiiksi. (tai oikeastaan kuuma,koska oli ollut jo jonkin aikaa lämmin)
Sellainen oli minun tämä torstai. Nukkumaan pääsin hiukan ennen puolta yötä,eikä tarvinnut unta houkutella. (meniköhän siihen 30sekuntia kun nukahdin)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti