Keskiaskellajien harjoittelua

Huikee Clara,enhän mä kykene enää istuu siellä kunnolla mukana! Ja saatikka auttaa ja tasapainottamaan sitä. Yritys ihan kymmenen!!

Mia saatiin tontille puhaltamaan harj.estekisat, ja mä sain sitten omat harjoitushetket arvostelevan silmäparin edessä sen jälkeen. Tämä tuli kyllä sopivaan hetkeen. Miten moni asia on niin pienestä kiinni.
Hevonen on koko ajan yhteistyöhaluisempi, ja haluaa yrittää täysillä ja tehdä parhaansa. Suoruutta ja siirtymisiä on eniten hiottava. Sen ympärille tämä homma rakentuu ja ne palikat ei ole vielä hiottu niin,että saan suorituksista sen mihin pyrin.
Käynti ohjastuntumalla on parantunut,se on Claran heikoin lenkki, jää passimaiseksi helposti.
Mia koitti taas epätoivoisesti suoristaa mua ihan aluksi,jotta suoruus pituushalkaisijalla säilyisi ja pysähdykset tulisi tasapainoisemmin (ja helpommin). Miten vartalon hallinta on joskus vaikeeta (lue: useasti!)??
Toistojen avulla sain itseni hieman suoremmaksi. Keskittyminen piti olla ihan täysillä siinnä.

Olen keskiaskellajeissa itse tosi huono, valmistelen hevosen joskus siihen kyllä tosi hyvin ja lähetän liikkeelle, mutta se puolen välin jälkeinen matka on tuskaa ja siirtyminen takaisin lösähtää ja joudun vaan jarruttamaan sen ohjasta.
Hyvä harjoitus, sain oivalluksia. Tamma pitää saada niin hyvin jalan eteen ennen,jotta pääsen itse paremmin liikkeen mukaan heti,eikä niin,että joudun työntää sitä siellä välissä. Kyllähän meillä tässä on vielä paljon parannettavaa,mutta nyt löysin sen polun, jota pitkin kulkea. Ja kun saadaan voimaa vielä taakse enemmän niin hevonen jaksaa kantaa sen lävistäjän itsensä vieläkin paremmin.
Nyt tuli taas se tunne,että tästä tulee HYVÄ. <3
Suoruutta hevoseen ja ratsastajaan --> suoritukset paranee. Helpommin sanottu kuin tehty.
Lajina ratsastus menee vaan vaikeammaksi mitä enemmän oppii. Se tie on loputon ja pitää jatkaa nöyränä oppimista koko ajan. Ihanaa loputonta haastetta.

Laukkatyöskentelyssä korostui enempi se suoruus tai siis sen puute. Mikäli en kunnolla suoristanut kulman jälkeen etuosaa eli rattia moottorin eli takaosan eteen, keskilaukka oli voimatonta, ponnetonta poikkoilua. Mutta kun sen tein huolellisemmin,siirtymiset harj.laukasta keskilaukkaan tuli paremmin ja sujui enemmän ylämäkeen. Pitkät sivut ja lävistäjä oli helpompi mitä ympyrällä tehdä keskilaukkaa.

Clara kuitenkin syttyi harjoituksista ja oli innoissaan, fiilis välittyi ratsastajaankin ja päinvastoin. Ollaan oikealla suunnalla, lisää yhteisiä kilometrejä vaan alle!

(pikku)Annalle kiitos taas kivoista kuvista! Ja Mia, kiitooos <3